Koh Tao

No nyt vihdoin tama kalkkilaivan kapteeni on taalla Thaimaassa. Reilu vuorokausi tuli reissattua. Helsinki-Lontoo-Abu Ahabi-Bangkok-Koh Samui-Koh Tao. Abu Dhabissa nukahdin jo ennen kuin lentokone lahti ja herasin suu auki elika olin varmasti kaikkien kanssa matkustajien iloksi kuorsannut...No vieressa istuva mukava englantilainen sitten varmaan kostoksi piereskeli loppu matkan..

Ei ihme etta Koh Samuin hotelli oli niin halpa, se oli melkein tunnin ajomatkan paassa lentokentalta, etta olin vihdoin perilla klo 23 ja siita suoraan nukkumaan ja seuraavana aamuna kyydilla lautalle. Olin varmasti ainut reppureissaaja,joka kantoi lapparia mukanaan.Enka olisi selvinnyt kahdella kassilla. Yritin siis lahtea kahdella kassilla, mutta ylipaino olisi maksanut 680 euroa, joten Helsingissa sitten purettiin ja pakkailtiin kahdesti uudestaan kassiani ja onneksi oli porukkaa kentalla, no ne tulevat sitten muiden kamojen kanssa Seelantiin. Pikkusen meni sekaisin tavarat ja vaatteet, mutta onneksi taalla ei hirveesti vaatteita  tarvita.

Lautta matka katamariinalla oli varmasti kauhea monelle, oksennuksissa paatellen. Mulla taitaa olla sen verran univelkoja,. etta nukuin taas lahes koko matkan. Nyt sitten alkaa sukelluskurssit. Tapasin ekana paivana suomalaisia sukeltajia,jotka asuvat taalla. Kaytiin yhdessa syomassa ja viettamassa iltaa eli no worries  en juo taalla yksin. Ja sukellukset alkavat klo 7,joten juhlinnat jaavat valiin, paitsi uus vuos:) Lamminta taalla piisaa ja ihmiset ystavallisia ja ruoka hyvaa. Tanaan vuorossa sukellusta, hyvaa ruokaa ja hierontaa..Taitaa olla sama ohjelma joka paiva. Ja yhdesta baarista loyty mun lemppari siideria, jos haluan.Koiria taalla on paljon, mutta hyvassa lihassa eli joku niista pitaa huolen. Nyt ottamaan terveyrpirtelo ja menoksi. Ma nyt yritan vahan terveellisempaa elamaa :)

Nyt alkaa seikkailu!!!

Nyt on kahden vuoden taistelut takana ja laukut pakattuna valmiina lähtöön. Rehellisesti en edes itse ymmärrä,että olen lähdössä. Tuntuu, että olen vaan menossa Thaimaahan lomailemaan. Totuus varmasti iskee vasta Christhurchin lentokentällä.

Eilen viimeiset saunomiset, joulu muuten mennyt rauhallisissa merkeissä Sipoossa. Nyt vaan kinkkua sulattamaan Thaimaaseen ja toivon mukaan muutama kilo tippuu matkalla :)

Kiitokset vielä teille kaikille rakkaille ystäville, jotka ovat tässä projektissa tukeneet ja jaksaneet kuunnella mun murheita!! Päätä isketty seinää muutaman kerran, mutta kaipa se tämä Drinkkilän suvun itsepäisyys vie pitkälle. Periksi en antanut ja nyt haaveita toteuttamaan!!

Seuraavat kuulumiset sitten Thaimaan auringosta!!

P.s Pojat jo nauttivat olostaan Uudessa-Seelannissa :)