Teoriat ohi ja kohti harjoittelua

Nyt on sitten teoria osuus käyty läpi, no oihan siä samankertausta ja lakeja + periaatteita. Kokeet nyt läpäisty. Tosin 2/3 ei päässyt lääkelaskuista läpi, vaikka oli kaikki kaavat naaman edessä. Pikkusen täällä on erilaista ja "innolla" odotan harjoittelu. Olen siis opiskelija taas eli käytännössä en saa tehdä mitään, no saan antaa p.o lääkkeitä. Kaikki mahdollinen tarkistetaan. veriä saa tilata vain tietyn lisäkoulutuksen saanut, vuoteeseen ei saa laittaa laitoja kuin lääkärin luvulla, opiskelijan pitää ostaa oma uniformu ja sitten kun olet töissä niin ei siellä ole mitään sosiaalitiloja, vaan menet ja tulet töihin asu päällä ja peset itse työvaatteet. Kauhean tarkasti jokainen asia on laitettu, siis ihan jokainen. Esim. neuvottiin kuinka ajaa karvat ennen kun laitat iv-kanyylin ja sen jälkeen isolla DO NOT SHAVE SKIN?? Ei kun mä ajattelin ajaa sen ihonkin,koska sittehän mä nään suonet paremmin:) Kaikkia tälläisiä pieni hauskoja juttuja..

Pojat tulivat sitten vihdoin kotiin ja jos olisin tiennyt,että millaisessa paikassa ne ovat niin oisin jäänyt kotiin. Eli ei niin se lento vaan paikka. Karanteeni oli siisti,mutta pojat ovat olleet betonilattialla, toki makuupaikat ja tila oli varman 3m x 6m. Ne on niin laihoja ja menettänyt lähes kaikki lihakset. Hyväntuulisia ja leikkii yhdessä, ettei ne menttaalisesti ole muuttunut,mutta kun ne oli niin hyvässä kunnossa. Kauhean huono omatunto siitä tuli, varsinkin Pyryn kohdalla. Vanhensin varmaan sitä kaks vuotta. Nyt sitten pojat ovat penturuualla ja liikuntaa nostetaan varovasti, nehän lenkkeilisi vaikka kuinka. Väsyneitä ne on, että jos vaan pysyn hetken paikallaan ne alkavat nukkumaan. Tällä hetkellä ne vaan seuraa mua koko ajan eikä jätä silmistä pois.Eivät viihdy yksin pihalla vaikka ovi on auki vaan on mun jaloissa. Poikien iloksi naapurilla on kolme kissaan, mutta en jaksa uskoa, että ne enää tulee meidän pihalla.

Talo on tosiaan hyvällä paikkaa, pyörällä ytimeen 5 minuuttia ja kävellen menee 10. Koiraihmisiin oon tutustunut ja huvittavaa on, että suurin osa ajaa autolla puistoon ja sitten ulkoiluttaa koiransa. Koiraa saa pitää vapaana ja vaikka rannoilla on kieltomerkit niin paljon siellä koiria kuitenkin on. Talo on nyt aika sillisalaattia, ei todellakaan mistään sisustuslehden sivuilta, mutta kun tässä ei miljonäärejä olla niin saa kelvat. Keittiöön ostin vähän tavaraa ja uuden ison sängyn,mutta muuten sain kaiken tarvittavan Loganin varastosta. ja kirjaimellisesti tyhjensi sen mun taloon. Mulla enemmän pyyhkeitä,mitä mulla on ikinä ollut. Tosin ei ole vielä pesukonetta niin odottavat pesua. Entinen vuokralainen jätti tosi "kauniit" sohvat, mutta uusilla päälysteillä ne on ihan ok. Pikkusen tulee ikävä Loganin esteettistä kotia:)

Ajoittain tulee koti-ikävä tai oikeastaan mun sosiaalista elämää. Täällä ei puhelin soi tai ainut joka soittaa tai viestittää on Logan. Mutta nyt on parempi,kun pojat ovat täällä. Ihmisethän täällä on tosi ystävällisiä ja pitänyt opetella small talk. Ihan mihin menet niin kysytään miten menee ja hyvää jatkoa tai hyvää yötä. Bussiin menet niin viereinen ihminen heti kysyy miten on päivä mennyt ja puhelee niitä näitä, sitten kun nouset niin toivottaa hyvää loppu päivää ja toivottavasti tulee mukava ilta. Mä oon vielä pikkusen ymmälläni. Vasemmanpuoleiseen liikenteeseen alan tottua ja uimaradallakin mennään toisin päin, tietysti..

Ruokakaupassa vielä en ihan löydä mitä haluan tai sitä ei täälä ole ja omaksi iloksi on tullut laihduttua jonkin verra. No leipä jäänyt kokonaan pois ja mitään maitotuotteita en voi syödä ja voin sanoa, että olen kokeillut. Ei täällä ole laktoosittomia tuotteita, vielä en ole apteekkiin mennyt ja katsomaan oiskos tabletaja niin vois ottaa.

Mutta näin täällä. Pikku hiljaa kotiutumaan päin. Viikonluppuna pientä irrottelua niin saa vähän nollattua. Olen ollut tosi väsynyt ja aluksi en tajunnut miksi, mutta kaikki informaatio englanniksi ja kaikki uutta niin mun pienet aivot menee varmaan ihan ylikierroksilla.Mutta nyt nauttimaan lämmöstä ja auringosta!!